Ulkona on aivan kamala keli! Talvi meinaa tulla ihan oikeasti nyt. 
Tänään on ollut tosi mukava päivä, odotin vuokraisäntää tulevaksi laittamaan meille pyykinpesukoneen poistoputken, mutta kun ovikello soi tulikin serkkulikka käymää. Tosin vuokraisäntää ei näkynyt koko päivänä ollenkaan.. Sain viestin kolmen paikkeilla, ettei tulekaan tänään vaan vasta joskus ensi viikon alusta..(piti tulla 12-13) Yllättäen taas se meni pidemmälle, niillä tuntuu aina olevan kiire, vaikka ilmoitin poistoputkesta jo monta viikkoa sitten.

Oli aivan mahtava yllätys! Hää muuttaa nimittäin tuohon mein naapuriin tän viikonlopun aikana, saa lisää mukavia ihmisiä tänne! jeij.
Käytiin sit serkun kanssa tuossa kaupassa kun piti maitoa käydä ostamassa, perskuta kun ei meinannu edes eteensä nähdä. Koirat oli kyllä innoissaan!

Oskarin kanssa nukuttiin tänään pitkään.. Vähän yli kahdentoista noustiin vasta ylös. Ihan hyvä, että anto nukkua niinkin myöhään kun eilen illalla tuli valvottua niin pitkään. 

Tänään on tiedossa illalla anoppilaan meno. Pitäisi hyvän ystävän autosta laittaa takajarrut kuntoon. No onpahan ainankin jotain tekemistä. Pitää vaihtaa jarrulevyt sekä palat. Remontista tulikin kalliimpi paukku mitä oletettiin... Mutta jospa postailen illalla vielä uudelleen ja koitan laitella kuvia tänne..  

 

Aikoinaan, kun blogit alkoivat yleistyä olin vielä aivan ulapalla. Ihmettelin ääneen, että minkä takia kukaan haluaisi jakaa omia asioitaan ja ajatuksiaan julkisesti netissä. Aikani kuunneltua sitä samaa hömpötystä aloin miettiä, näinköhän minäkin voisin joskus kirjoittaa blogia omasta elämästäni.. Ja kuinkas siinä kävikään, tässä sitä istutaan keskellä yötä kirjoittamassa internettiin..
En oikein tiedä mistä kirjoittaisin, mistä kertoisin ja mitä ihmiset haluavat lukea, elämän tarinani? Nojoo, mikäs siinä..

 

Aloitetaan vaikka siitä, että olen 19-vuotias ihan perus likka. En juurikaan käytä meikkiä eikä minun tarvitse joka paikassa olla tukka hyvin ja nätin näköinen. En jaksa stressata sellaisesta turhasta.
Minulla on reilu 5kk poika, Oskar. Maailman ihanin!
Ennen äitiyslomaani opiskelin Etelä-Karjalan ammattiopistossa ajoneuvoasentajaksi, jossa myös tapasin nykyisen avopuolisoni. Aion jatkaa opiskeluitani mahdollisimman pian. Meillä on myös kolme koiraa, Rudi, Moona ja Aatu sekä kissa Vili.

 

Muutin omilleni noin puolitoista vuotta sitten. Olen ollut hetkellisesti sijoituksessa kahteen otteeseen, vilkkaan nuoruuteni johdosta. Omaan asuntoon muutin nuortenryhmäkodista. Isäni kanssa poltin sillat aikoinaan tiettyjen asioiden johdosta, mutta Oskarin myötä ovat myös meidän välimme parantuneet - "kova kuori pehmenee".

 

Tosi harmi kun en näköjään pysty lisämään tänne koneelta kuvia, tai sitten en vain osaa... hhmm, nojaa pitää varmaan yrittää sitten huomenna uudestaan kun jaksaa panostaa enemmin siihen yrittämiseen, eikä vain hutiloidusti yritä väsätä jotain..

Mitäpä tässä enään ihmettelemään, eiköhän tämän likan blogikausi olla avattu näillä.. Lupaan yrittää viihdyttää jokaista lukijaa kykyjeni mukaan. Onneksi ostin juuri uuden kameran, jolla voin ottaa hieman parempilaatuisempia kuvia kuin aikasemmin, niin saavatpahan lukijatkin jotain silmänruokaa. Tosin, enhän minä mikään ammattikuvaaja ole, yritetään kuitenkin!